Se näkyy jo.

Kuudetta viikoa mennään ja nyt näyttää siltä kun Aidan maha kasvaisi silmissä. Minun epätarkkojen mittausten mukaan vyötärölle olisi tullut jo 6cm lisää... melko paljon, kun ei tuo lähtömitta kovin suuuri ollut. Ruoka maistuu jo taas paremmin, toki tarjolla on vain herkku ruokia. Tylsät kuivanappulat, raejuustot ja muut yökötykset joille Aida on ennenkin nyrpistellyt nenäänsä on jätetty suosiolla pois. Saa nähdä miten saan tuon karvakorvan palautettua ruokaruotuun sitten joskus kun tämä projekti on ohi ;)

Syksy tekee vahvasti tuloaan ja ilmat viilenevät. Niimpä minä aloin kunnon mummon tavoin kutomaan villapaitoja tuleville lapsukaisille. Saapa nähdä monta näitä loppujenlopuksi tarvitaan :D

Tällainen söpöläinen oli Aida 2kk vanhana villapaidassaan.

Nyt kun harrastukset on tauolla ollaan keskitytty koirien kanssa metsässä samoiluun, kanttarellien etsintään ja muuhun mukavaan. Vaikka vatsa kasvaa ei se vielä Aidan vauhdissa näy. Hieman taitaa kuitenkin vatsassa tuntua kummalle. Kun vielä viikko pari takaperin Aida käpertyi kainaloon aina kun istahdin sohvalle, niin nyt se mieluummin makailee yksinään toisella reunalla sohvaa.

Minun metsäkaverit Ekko ja Aida <3 <3

Kanttarellikoira?

Sienireissun jälkeen on mukava pudistella enimmät metsät pois mökkirannassa

Ollaan :D

Aida odottelee vuoroaan Eläinsairaala Sykkeen odotustiloissa

Käytin Aidan tänään ultrassa. Tälläsen diagnoosin sain :)

"Aidalle tehtiin tiineystarkastus ultraäänitutkimuksella. Kohdussa oli nähtävissä arviolta 7 pentua.
Pentujen määrä voidaan varmistaa röntgenkuvilla viimeisen tiineysviikon aikana.
Mukavaa odotusta suloiselle Aidalle!"

Eiköhän olla?

 Mulle olisi kuulemma tulossa pentuja...

...Siis mulle? pentuja?

Nää ekat kuvat oli pakko laittaa tänne, kun ne minusta oli niin hauskat. Aida näyttää siltä kun siltä silmät olisi pullistumassa päästä silkasta järkytyksestä :D

Maanantaina tuli kolme viikkoa ensimmäisestä astutuksesta. Eräästä koiraopuksesta (Koskentalo: Parempaan pentutulokseen) luin , että "Kokenut kasvattaja voi havaita ensimmäiset varmat tiineyden merkit nartussaan kolmannen tiineysviikon täytyttyä." No minähän en ole mikään kokenut kasvattaja, vaan ensikertalainen. Toki Aidassa on ollut huomattavissa näitä muutoksia, sitä vaan ikuisena pesimistinä miettii josko nämä voi johtua jostakin muusta, enkä vieläkään uskalla olla varma.
Aidan väsymys on selvästi hellittänyt, mutta sensijaan ruokahalu on pois ja jonkinverran on ollut huonovointisuutta. Taitavat pitää minua nyt viimeistään ihan hulluna töissä kun innoissani kerroin Lotan soittaneen minulle että Aida oksentaa ;D

Aidahan ei koskaan ole ollut mikään himosyömäri enkä minä ole siitä suuremmin stressiä ottanu periaatteella, -ei terve koira ruokakupin ääressä nälkään kuole- Nyt kuitenkin arveluttaa saako se tarpeeksi kaikkea siitä vähästä mitä syö? Ensimmäisenä loppui nappuloiden syönti, seuraavaksi ei kelvannut enään yrjölänpuurokaan. Ostin HeviNeuta ja sitä meni pötköllinen ja sitten tuli stoppi. Tänään on kelvannut Pedigreen pikkupussit märkäruokaa, rouva haluaa selvästi vaihtelua. Aidan paino ei kuitenkaan ole laskenut ja karva kiiltää joten eköhän tuo kuitenkin ihan hyvässä kunnossa ole. Toivotaan että tämä nirsoilu pian loppuisi ja ruoka alkaisi taas maittamaan.

Viime viikonvaihteessa meillä oli perinteinen suvun yhteinen lentopalloturnaus. Aida oli mukana katsomossa ja käyttäytyi taas niin hienosti. Väkeä oli paljon, lähemmäs viisikymmentä joukossa alle kouluikäisä lapsia puolentusinaa. Aida kulki hätä iloisesti heiluen tervehtimässä kaikki ja lapset sai paijata mielin määrin <3

Aida on hieno koira eikä suinkaan istu hiekalla jos kerran on peitonkulma tarjolla ;)

Keskiviikkolle 14.8. on Aidalla varattu aika ultraan, pidetään peukkuja että siellä näkyisi pieniä länderin alkuja :)